Pakko vielä lisätä yks ihan aiheellinen fakta. Muinessa ja jopa Phan Thietissä mopot väistää (eli kiertää) kyllä jalankulkijoita, mutta täällä Ho Chi Minh Cityssä siitä ei näköjään kannata edes haaveilla. Autot ajaa joka paikassa ihan surutta vaikka yli jos satut olemaan ajotiellä ja ihan sama mopojen ja skootterien kanssa. Tiet kannattaa ylittää mahdollisimman isossa porukassa (jos mahdollista siis) ja muistaa että se olet sinä joka väistää. Suojateitä on, mutta niillä ei ole sen suurempaa merkitystä. Liikennevalojakin on, mutta niitä noudattavat lähinnä autot  (mopot ei juurikaan) ja valot vaihtuu niin tiuhaan ettei siinä ajassa ehdi edes juoksemalla neljän kaistan yli.

Kaikesta huolimatta hyvin myökin täällä selvittiin, vaikka välillä olikin aika jännät paikat. :D 

Noniin, täällä ollaan, Ho Chi Minh Cityssä eli Saigonissa. Bussimatka oli ennätysnopea; neljä tuntia Mui Ne Beachiltä. Kuskina meillä oli Mister Vin, apurinaan Mister Lok ja Mister Saku tais olla lähinnä roudarina (ja ainut joka osasi englantia).

Hotellina meillä täällä on Liberty 4, joka vaikuttaa ihan kivalta vaikka yläkerrassa (ollaan kerroksessa 7) tapahtuukin jotain kummia kun koko ajan kuuluu tajuton töminä. Vähän kun joku hyppis tasajalkaa. Vähän ennen yhtä oltiin perillä ja siitä asti ollaan kierrelty kaupunkia; 8km varvassandaaleissa = rakkoja jaloissa.

Sotarikosmuseo oli "pakollinen nähtävä" ja siellä olikin ihan kiitettävästi porukkaa ihmettelemässä sodan kauheuksia. Kolme kerrosta plus piha-alue täynnä ihan kaikkea mikä vaan voi Vietnamin sotaan liittyä. Kuvia laittelen joko illalla tai sitten vasta kun ollaan jo himbessä, koska en jaksa alkaa niitä siirtämään nyt tabletille.. Museo jätti meidät vähän kylmiksi, mutta kyllä siellä moni tuhersi itkua ja näytti vähän pahoinvoivilta. Jos epämuodostuneet säilötyt sikiöt tai kuvat pahasti vammautuneista lapsista ja aikuisista kauhistuttaa, kannattaa jättää se kerros käymättä. Toki oli siellä myös seinäkaupalla kuvia kaikennäköisistä ruumiista kokonaisina ja puolikkaina, alastomina ja vaatteissa. Muuten lähinnä aseita, lentokoneita, panssarivaunuja, sotilaiden varusteita, tuhansia kuvia ja infotauluja.

Museon jälkeen käytiin etsimässä shoppailupaikkoja ja löydettiinkin yks hyvä; Vincom Center. Lisäks shoppailtiin puoliksi yks pitsa ja oluet kivasta kahvilasta. Nyt vaatteiden vaihto hotellilla ja sitten katselemaan Saigonia illan hämyssä. Aamulla kamat lopullisesti kasaan ja lento Helsinki-Vantaalle, eli vähiin käy..

...mutta onneks vaan Mui Ne Beachillä. Illalla pakkaillaan kamat ja aamulla 5-6h bussimatka Ho Chi Minh Cityyn. Mahtaa olla hikistä menoa siellä miljoonakaupungin tungoksessa, lämmintä luvassa 33..

Tänään ollaan nautittu viimeisestä rantapäivästä eka beachillä ja lopuks vielä altaalla. Millonkohan seuraavan kerran pääsee mereen, nyyyh.. 

Tällä viikolla koko Mui Ne Beach on täyttynyt vietnamilaisista perheistä, jotka on tulleet tänne juhlimaan uutta vuotta eli lomalle. Sen myötä ravintolat on aika täysiä ja liikenne paljon vilkkaampaa, kun normaalisti ainoat autot on takseja (jokunen bussi) ja nyt seassa on hienoja uusia autoja täynnä vähän varakkaampaa väkeä. Ravintoloissa vietnamilaisten pöytäseurueet on isoja ja ruuan määrä valtava, ihan eri meininki kun meillä turisteilla. Miun eilinen ruoka oli tän reissun heikoin suoritus; Erittäin runsaalla valkosipulilla höystetty ylikypsä kalapala ja kuiva tahmea keko riisiä: 

Kaikki tuon kalan päällä on siis valkosipulia. :D Yleisesti ottaen täällä on ollut hyvä ruoka, joskin aika vähän maustettu jos on tottuneempi thaimaalainen tapaan maustaa ruoka. Riisi on lähes aina sellaista kitalakeen tarttuvaa mössöä ja valkosipulia on kaikessa, siinä ehkä ne miinukset. Nuudelikeitot on olleet hirmu hyviä ja krokotiilicurry oli mahtavaa. Tällä hintatasosta tosin ei ole paljon varaa valittaa, eilenkin jätettiin ruuista ja juomista yhteensä noin 8€ tippeineen, sillä sais Suomessa ehkä siiderin.

Nyt taitaa olla aika lähteä iltaruokaa etsimään, joten C U later!

Tänään ollaan vaan hikoiltu rannalla ja vähän viel altaalla. Tänään ilmeisesti on varsinaiset uuden vuoden juhlinnan ja välillä kuuluukin rummutusta, joka liittynee juhlavalmisteluihin... kai. :D 

Tänään saatiin myös uusia itänaapureita joukkoomme ja naapuritalon partsille olikin heti viritelty Venäjän lippu.. On ne hauskoja; aamupalalla täytetään termarit kahvilla ja hamstrataan muutenkin kaikkea, vaikka kertaakaan ei oo mikään ruoka loppunut. Ja ravintolassa sitten odotetaan palvelua omalla kielellä, koska toki täällä sitä pitäis osata.. Myö ei olla kiukuteltu vaikkei täällä selviä edes englannilla.  (Respasta kun kysyttiin rahanvaihtomahiksia, niin siellä osattiin kertoa vastaukseksi "sop", eikä edes mitään toista sanaa tohon kaveriksi vaikka yritettiin tarkentaa. :D )

Ainiin, mie oon taas ajautunut kaverustumaa  jonkun vähän erikoisen tyypin kanssa (älä pliiiis eksy tänne lukemaan ja jos eksyt, niin terkkuja Itä-Suomen tytöiltä). Lappalainen, päälle 50v, mies on jo useampana päivänä ilmestynyt jutustelemaan (miun kaa tietenkin koska Tiia ei juttele :D ), mutta tänään päästiin asiaan, eli naisiin. Jouduin keskeyttämään rannalla lueskelut, kun lappalainen halusi kertoa tapaamastaan naisesta ja soittaa pari hänen laulamaansa kappaletta.. no mikäs siinä. Siinä sitten kuuntelin tarinaan miten he olivat tavanneet Roomassa ja tää nainen halusi nyt oppia puhumaan suomea. Ne oli kuulemma Laura Voutilaisen biisejä joita tää nainen lauloi suomeksi ja kieltämättä vähän loppui jo kommentit kesken kun biisejä vaan tuli ja miesraukka oli ihan onnesta sanattomana. Lopulta selvis, että nainen sattuu olemaan myös nunna ja hetken aikaa voivoteltiin että miten pitikin sattua, mutta kuulemma nunna muuttaa kohta Suomeen niin ei se oo niin justiinsa.. 

Muita suomalaisia täällä ei oo paljon näkynyt, muutama pariskunta vain. Janiinkaan ei olla vielä törmätty. ;)

Eli hyvää uutta vuotta! Täällä vietetään tänään vuoden 2015 viimeistä päivää. Kiinalainen uusivuosi on vietnamilaisille vuoden kovin juttu, kuulemma vähän niinkuin meidän uusivuosi, vappu, juhannus ja synttärit samalla kertaa. Tähän on valmistauduttu pitkään ja joka paikka on nyt täynnä uuden vuoden toivotuksia ja koristeluja. Suurin osa kaikista kaupoista ja liikkeistä on kiinni vähintään ma-ke ja pankit sekä virastotalot noin yhdeksän päivää. Jännä nähdä saadaanko jostain ruokaa vai ei. :D Juhlinta itsessään kestää pari viikkoa.

Eilen käytiin golffaamassa ministi, muuten ollaan vaan käristy auringossa kuin paikalliset ankat vartaissa. Suunnitelmana oli lähteä kuudelta liikkeelle että ehditään hyvin golfata ja syödä, mutta kappas kun tytöillä aina vähän kestää niin meni kahdeksaan. Piti tyhjentää rommivarastoa. (Ei äiti, ei olla edesvastuuttomia)

Tropical Mini Golfissa oli tosi hauska 18 reiän rata ja maksettiin siitä 100 000 dongia (4€) per nenä. Hauskaa oli ja ihan tais hikikin tulla, kun saatiin kiipeillä radoilla milloin missäkin asennossa. Mie tietenkin sain palloni johonkin sammakkolampeen, mutta haavilla senkin sai lopulta ongittua ylös. Kuvista näkee miten siinä sitten kävi noin niinkuin pisteiden osalta..

En ymmärrä miksei toi yks kuva käänny oikein päin vaikka tekis mitä, joten antaa olla.

Sit vielä pari kuvaa jotka vaatii vähän selvennystä. Phan Thietin reissun jälkeen miuhun ilmestyi jänskä polttomerkki, jonka Tiude ikuisti. Vähän epäiltiin että se bussikuski kiros meidät tai jotain. :D 

Kuvasta myös näkee miten pirullisen ruskettunut jo oon... :D Tiia kyllä on papu.

Seuraavassa kuvassa  (joka taas näyttää olevan väärinpäin ainakin tällä näytöllä) on yhtenä päivänä rannalla kierrellyt hedelmä- / mehukauppias, jolla oli apina mukanaan. Apinan avulla ukko houkutteli turisteja paikalle kuvauttamaan itseään maskotin kanssa ja eläinraukka joutui olemaan todella lyhyessä narussa kaikkien pällisteltävänä. Onneksi apina oli kuulemma  (mie en voinut katsella sitä touhua) saanut raivarit venäläisturistien keskellä ja repinyt jotain pikkutyttöä tukasta. Ihan oikein. 

Täällä on nyt toista päivää ihan tajuttomat tuulet, eikä kitteeläisiäkään ole liiemmin näkynyt. Aallot on niin korkeita etten oo missään nähnyt (tuuli tais olla 11m/s), mutta kuvista sitä ei oikein nää. Laitan tähän vielä pari kuvaa loppuun ja sitten adios, nää lähtis syömään.